”Jokainen Velhoon tietoa vievä käyttäjä on äärimmäisen tärkeässä roolissa, sillä kaikki Suomen päällystettyjen teiden kunnonhallinta perustuu Velhosta saataviin tietoihin”, kertoo päällysteasiantuntija Tero Lassila Väylävirastosta. YHA-lähtötietopaketti, eli vuoden 2023 teiden kuntotiedot koostava kokonaisuus ajetaan Tievelhosta helmikuun aikana. YHA-lähtötietopaketti toimii pohjatietona ELY-keskuksissa tehtäville maanteiden kunnostuspäätöksille.
Velho-tiestötietojärjestelmällä on tärkeä rooli siinä, että Suomen teitä hoidetaan mahdollisimman oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. Velho pitää sisällään valtavan määrän tiestötietoa, sillä maamme koko tieverkon pituus on noin 454 000 kilometriä. Väyläviraston vastuulla olevien maanteiden yhteispituus on noin 78 000 kilometriä.
Väylävirastossa maanteiden kunnonhallinnan asiantuntijana työskentelevän Tero Lassilan työ ei olisi mahdollista ilman Velhosta saatavaa dataa.
”Velhosta saatava tieto on äärimmäisen tärkeää, sillä useat teihin liittyvät toimenpiteet suunnittelusta rakentamiseen, kunnossapitoon ja liikenteenhallintaan pohjaavat tiestötietoihin”, Lassila toteaa.
YHA-lähtötietopaketit mahdollistavat raportoinnin, seurannan sekä tulevien kunnostusurakoiden suunnittelun
Lassila vastaa YHA-järjestelmästä, eli Väyläviraston korjauksenhallintajärjestelmästä. Järjestelmä sisältää kuntotietoa kaikista valtion teistä 100 ja 10 metrin tarkkuudella. Järjestelmän avulla ennustetaan teiden päällysteiden kuntokehitystä ja luokitellaan tiet niiden kunnon perusteella.
Maanteiden kunnon ennustaminen on tarkkaa puuhaa. Kuntokehityksessä on otettava huomioon historia- ja seurantatiedot. Tien päällysteen kuntoon vaikuttavat olosuhteet, hoito, korjaukset, liikennemäärät sekä raskaan liikenteen määrä.
”Esimerkkejä ääritapauksista eri teiden kuntoa ennustettaessa ovat vilkasliikenteinen moottoritie, jossa riskinä on urautuminen, sekä vähäliikenteinen sivutie, jolla liikkuu alle sata ajoneuvoa päivässä. On haastavaa ennustaa vähän liikennöidyn tien kuntoa, koska vaurioituminen lisääntyy nopeasti tien vanhentuessa eivätkä vauriot lisäänny suoraviivaisesti, kuten kulutuksen aiheuttamissa rasituksissa”, kertoo Lassila.
Velhosta helmikuussa ajettavat lähtötietopaketit ovat YHA-järjestelmälle merkittäviä, sillä ne kertovat johdolle ja ministeriöön raportoitavan vuoden 2023 teiden kunnon lopputilanteen. YHA-lähtötietopaketti kuvaa virallista teiden kuntokehitystä vuoden 2023 aikana ja täten toimii myös nimensä mukaisesti lähtötietona vuoden 2024 urakoille ja investoinneille. YHAn datalla ohjataan vuosittain noin 200 miljoonan euron liikevaihtoa. Vuonna 2024 ohjataan lisäksi ylimääräistä hallituksen myöntämää 250 miljoonan euron korjausvelkarahan käyttöä.
Jokaisella tietoa Velhoon vievällä on kriittinen rooli urakoiden toteutumisessa
YHA-lähtötietojen pohjalta tehdään kuntolaskentoja, joita puolestaan verrataan kuntotavoitteisiin ja päällystystavoitteisiin. ELY-keskukset tekevät näiden perusteella valinnat niistä teistä, jotka kunnostetaan Väyläviraston antaman rahoituksen turvin. Ministeriön kanssa sovitaan puolestaan ylätason tavoitteet huonokuntoisten teiden määriin ja kehitykseen.
”Jokaisen Velhoon tietoa vievän käyttäjän rooli on merkittävä, sillä kaikki YHAssa tehtävä arviointi perustuu numeroihin. Tuore aineisto otetaan aina välittömästi tarkasteluun ja sen perusteella arvioidaan toimenpiteiden tarvetta ja riittävyyttä. Analysointia tapahtuu kaikilla tasoilla Väylävirastosta ELY-keskuksiin ”, Lassila kertoo.
Tänä vuonna hallitus on myöntänyt merkittävän 250 miljoonan euron lisämäärärahan päällysteiden uusimiseen. Kuntotiedoilla on siis entistäkin suurempi merkitys tänä vuonna.
Velhosta saatava data ohjaa ELY-keskusten ja Väyläviraston tekemistä
Velhossa olevan tiedon merkitys on olennainen, sillä se ohjaa päällysteiden korjauksessa tapahtuvaa tekemistä ja päätöksentekoa ELY-keskuksissa ja Väylävirastossa. Sen takia on tärkeää, että data on tarkkaa ja saatavilla oikeaan aikaan. Näin saadaan päällysteurakat oikeaan aikaan, oikeilla tiedoilla kilpailutukseen sekä samalla kyetään tarkasti raportoimaan toimenpiteiden vaikutukset tieverkon kuntoon.
”Tarvitaan lisätoimenpiteitä ja -resursseja, mikäli aineistot osoittautuvat virheellisiksi tai ovat myöhässä”, Lassila muistuttaa.
Muutos Tierekisteristä Tievelhoon on Lassilan työn näkökulmasta ollut positiivinen kehitysaskel.
”Tiedon laatu paranee koko ajan Velhon myötä. Nyt meillä on moderni tapa aineistojen hallintaan. Tievelhon aineistot mahdollistavat sen, että voimme havainnoida asioita, jotka eivät aiemmin olleet mahdollisia.”
Suomen teiden kunto puhututtaa
Huonokuntoisia päällystettyjä teitä on Suomessa paljon, ja maanteiden korjausvelka jatkaa kiihtyvää kasvuaan. Päällystekorjausten kanssa työskentelevät joutuvat usein kohtaamaan tienkäyttäjien ihmettelyä siitä, miksi tietty tieosuus päätetään korjata.
”Päällystevastaavien on helppo perusteella tietyt urakkavalinnat puhtaasti tiestödatalla. Esimerkiksi tien leveys, raskas liikenne ja liikenteen kehitys muodostavat selkeät perusteet tiettyjen kohteiden valinnalle. Tienkäyttäjät ymmärtävät tarkkaan dataan perustuvat päätökset”, Lassila toteaa.
”Tiedolla johtaminen on tärkeä teema tekemisessä. Emme voi johtaa tiedolla, jos sitä ei ole.”