Tiealueen poikkileikkaus – Velhon ohjesivusto

Tien poikkileikkaukseen kuuluvia kohdeluokkia ja niiden ominaisuuksia
Infrakohteiden topologiaa eli kohteiden sijaintia suhteessa toisiinsa. Velhossa topologiaa ilmaistaan termillä sijaintitarkenne.

Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokilla mallinnetaan Tievelhossa tien peruspoikkileikkausta. Tiealueen poikkileikkaus ei ota huomioon kaikkia poikkeuksia tieverkolla, kuten eritasoliittymiä.

Taustalla vaikuttavat lait, ohjeet ja periaatteet

Tietokokonaisuus perustuu määritelmiltään sekä periaatteiltaan Väyläviraston Tien poikkileikkauksen suunnitteluohjeisiin (2013, 2021) teknisesti soveltuvin osin. Muita tietokokonaisuuteen vaikuttaneita esityksiä ovat:

buildingSMART Finland (2019). InfraBIM-nimikkeistö .
Rakennustieto (2011). Infra Hankeosanimikkeistö.
Oikeusministeriö (2018). Tieliikennelaki
Muut täydentävät Väyläviraston ohjeet (esim. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (2014) sekä Kaistojen säädösperusta (2020).

Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokat

Kohdeluokka kuvaa Velhossa, mistä reaalimaailman kohteesta on kyse. Kohdeluokalle määritellään joukko ominaisuuksia, jotka kuvaavat kohdetta ja sen rakennetta. Kohdeluokka kuuluu aina johonkin tietokokonaisuuteen.

Tiealueen poikkileikkaus koostuu seuraavista kohdeluokista:

Erotusalueet
Kaistat
Keskialueet
Levikkeet
Liikennesaarekkeet
Luiskat
Ojan pohjat
Pientareet
Reuna-alueet
Tasanteet
Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot
Tiealueen poikkileikkauksen kaltevuustiedot (ei ylläpidetä)

Yleisen kuvauksen Tievelhon kohdeluokista ja tietokokonaisuuksista löydät Kohdeluokkakohtaisista ohjeista sekä Tietorakenne -sivulta .
Velhon käyttöliittymästä Tietokuvaukset -osion alta

Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokkien ominaisuustiedot

Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokkien tarkemmat ominaisuustietokuvaukset löydät:

Ominaisuustietoihin liittyvät ajantasaiset muutokset löydät puolestaan Tietorakennemuutokset -sivulta

Sijaintien hallinta

Tietokokonaisuuden sijaintien hallinnan periaatteita on kuvattu tarkemmin Sijaintitietojen ohjesivulla.

Poikkeustapauksia ja tarkempia esimerkkejä on kuvattu tämän sivun Kuvia ja esimerkkejä -osiossa.

Kaksiajorataisuus Tievelhossa

Tievelhossa tieosuus tulkitaan kaksiajorataiseksi, jos sillä on erilliset ajoradat vastakkaisiin suuntiin kulkeville liikennevirroille ja liikennevirrat on erotettu toisistaan fyysisellä esteellä. Tievelhossa kaksiajorataisuutta kuvataan yleisellä tasolla, eikä siinä oteta huomioon yksittäisiä poikkeuksia. Yksittäisiä poikkeuksia yksiajorataisella tieosuudella ovat esimerkiksi yksittäisen liittymän kanavointi tasoliittymässä tai keskikaide eritasoliittymän alueella. Nämä ovat fyysisestä esteestä huolimatta väylän luonteeltaan yksiajorataisia tieosuuksia. Vastaavasti kaksiajorataisella tieosuudella liittymissä olevat aukot keskikaiteessa tai kanavoinnissa yleistetään kaksiajorataisiksi tieosuuksiksi. Lisätietoja Väylän luonteesta on sivulla Luokitustiedot.

Tievelhossa tiealueen poikkileikkauksen kaksiajorataisuus määräytyy väylän luonteen perusteella. Kaksiajorataisuus vaikuttaa siihen, onko vastakkaisiin suuntiin kulkevien liikennevirtojen välissä oleva alue liikennesaareke vai keskialue. Tien keskellä olevia liikennesaarekkeita on aina vain yksiajorataisilla tieosuuksilla. Keskialueita on kaksiajorataisilla tieosuuksilla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeukset on kerrottu tämän sivun luvussa Keskialueet.

SURAVAGE-ohjeessa määritelty tieosoiteverkon kaksiajorataisuus poikkeaa tietyissä tilanteissa väylän luonteesta ja siten myös tiealueen poikkileikkauksen kaksiajorataisuudesta. Kun tässä ohjeessa puhutaan yksi- tai kaksiajorataisuudesta, viitataan Tievelhossa määriteltyyn väylän luonteen kaksiajorataisuuteen.

Tietoja ilmoitettaessa Tievelhoon noudatetaan seuraavia periaatteita:

Tiealueen poikkileikkauksen osat ilmoitetaan aina väylän luonteen kaksiajorataisuuden mukaisesti.
Ajorata ilmoitetaan aina tieosoiteverkon ajoratojen mukaisesti.

Kohdeluokkakohtaiset määritelmät

Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokat toimivat muiden Tievelhon kohdeluokkien sijaintitarkenteina (pois lukien levikkeet ja tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot). Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokkien numeroinnit ja tyyppimääritelmät on esitetty seuraavissa alaluvuissa.

Erotusalue

Erotusalue erottaa ajoradansuuntaiset kävelyn ja pyöräilyn väylät ajoradasta. Poikkeuksena tästä on ”Erottelukaista” -tyyppi, joka on pyöräliikenteen ja jalankulun toisistaan erottava alue.

Erotusalueiden numerointi

Erotusalueiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee. Alla olevissa kuvissa on esitetty esimerkkejä Erotusalue -kohdeluokan numeroinneista. Tien oikealla puolella käytetään numerointeja 11 ja 12. Mikäli erotusalueet sijaitsevat tien vasemmalla puolella käytetään vastaavasti numerointeja 21 ja 22. Erotusalueiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty erotusalueiden numerointi. Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta.

Erotusalueen numerointi, esimerkkikuva 1

Erotusalueen numerointi, esimerkkikuva 2

Kohde	Tekninen koodistoarvo
Erotusalue 11	eralnu01
Erotusalue 12	eralnu02
Erotusalue 21	eralnu03
Erotusalue 22	eralnu04

Erotusalueiden tyypit

Erotusalueet-kohdeluokka sisältää erityyppisiä erotusalueita, joiden määritelmät ovat kuvattu alla.

Erotusalue Tien ja erillisen kävely- ja pyörätien välinen alue, kun kyseessä ei ole ”korotettu” tai ”kaiteellinen” erotusalue.

Korotettu erotusalue Reunatuella vähintään ajoradan puolelta korotettu alue, ajoradan suunnassa kävelyn ja pyöräilyn väylän ajoradasta erottava.

Kaiteellinen erotusalue Ajoradan suuntainen kävelyn ja pyöräilyn väylän ajoradasta erottava alue, jossa on kaide.

Erottelukaista Pyöräliikenteen ja jalankulun toisistaan erottava alue.
Bussipysäkin odotustila Pysäkistä matkustajille varattu tila linja-auton odottamista varten. Odotustila voidaan erottaa reunatuella korotettuna pysäkin ajotilasta.

Tiemerkintäerottelu -tyyppiä ei enää ylläpidetä. Tiemerkintäerottelu -tyypille on aiemmin tallennettu tien ja erillisen kävely- ja pyörätien tiemerkinnöin erottavat alueet. Tiemerkintäerottelut ovat uuden Tieliikennelain (10.8.2018/729) vastaisia, eikä kohdeluokkaan enää kirjata uutta tietoa. Maastossa on kuitenkin tiemerkintäerottelun mukaisia rakenteita, jotka on kirjattu tälle tyypille.

Kaistat

Kaistojen numerointi

Kaistojen numeroinnit on kuvattu Väyläviraston ohjeluonnoksessa: Kaistamäärittely 1.1.2020 alkaen (pdf)

Kaistatyypit

Allaolevassa taulukossa on esitetty kaistatyyppien määritelmät.

Pääkaista	Ajoradalla, jolla ajosuuntaan katsottuna on useampi ajokaista, pääkaista on yleensä oikeanpuoleisin suoraan samaan ajosuuntaan jatkuvista ajokaistoista, jota myös pääosa raskaasta liikenteestä käyttää.
Ohituskaista	Ajokaista, joka sijaitsee ajosuuntaan katsottuna pääkaistan vasemmalla puolella mahdollistaen edellä ajavan ajoneuvon ohittamisen vastaantulevasta liikenteestä huolimatta.
Kääntymiskaista oikealle	Tasoliittymässä kääntyvälle liikenteelle tarkoitettu lisäkaista.
Kääntymiskaista vasemmalle	Tasoliittymässä kääntyvälle liikenteelle tarkoitettu lisäkaista.
Lisäkaista suoraan ajaville	Selite tulossa.
Liittymiskaista (jos ei ole osa ramppia)	Eritasoliittymän rampilta tielle liittyvän liikenteen lisäkaista.
Erkanemiskaista (jos ei ole osa ramppia)	Tieltä eritasoliittymän rampille poistuvan eli erkanevan liikenteen kaista.
Sekoittumiskaista	Selite tulossa.
Joukkoliikenteen kaista / taksikaista	Selite tulossa.
Raskaan liikenteen kaista	Selite tulossa.
Vaihtuvasuuntainen ajokaista	Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla.
Pyöräkaista	Polkupyöräliikenteelle tarkoitettu, tiemerkinnöin osoitettu ajoradan pituussuuntainen osa.
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä	Jalankulku ja pyöräily on sijoitettu samaan tilaan.
Jalkakäytävä	Jalkakäytävällä tarkoitetaan jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Pyörätie	Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Kävelykatu	Jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettu liikennemerkillä osoitettu katu.
Pyöräkatu	Pyörä- ja moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu liikennemerkein osoitettu tie, jolla moottoriajoneuvoliikenteen on sovitettava ajaminen pyöräliikenteen ehdoin.
Kiertotilan kavennus	Selite tulossa.

Tiemerkinnät kaistojen osana

Kuuluu osaksi kaistaa:

Keskiviiva

Jos eri ajosuuntien välillä on ainoastaan keskiviiva, kuuluu keskiviiva puoliksi eri ajosuuntien ajokaistoille.
Jos eri ajosuuntien välillä on keskiviivan lisäksi varoitusviiva tai sulkuviiva, tien mittalinja on viivojen välissä eli tällöin keskiviiva kuuluu keskiviivan puoleiseen ajokaistaan ja varoitus- tai sulkuviiva kyseisen ajosuunnan ajokaistaan.
- Käytäntö voi hieman poiketa keski-/sulkuviivojen muutoskohdissa. Esimerkiksi tällöisessä tapauksessa tulppasaarekkeen kohdalla keskiviivan keskikohta on mittalinjalla, mutta siirtyy mittalinjasta ajokaistalle sulkuviivan vuoksi. Tarkempaa ohjeistusta millä matkalla tuo siirtyminen tapahtuu, ei ole annettu.

Ajokaistaviiva

Samaan suuntaan suoraan jatkuvien ajokaistojen välissä oleva ajokaistaviiva (myös sulkuviiva) kuuluu puoliksi kummallekin suoraan jatkavalle ajokaistalle.
Kääntymiskaistan tapauksessa ajokaistaviiva merkitään kuten reunaviivan jatke eli tällöin ajokaistaviiva (ja myös sulkuviiva) kuuluu kääntymiskaistaan.
- Jos kääntymiskaistoja on kaksi rinnakkain, niiden välissä oleva ajokaistaviiva ja kääntymiskohdan ohjausviiva kuuluvat puoliksi kummallekin kaistalle.

Ei kuulu osaksi kaistaa

Reunaviiva
- Kuuluu pientareeseen
Keskiviiva leveän keskialueen merkinnän yhteydessä
- Ajokaistaviiva kuuluu keskialueeseen.

Keskialueet

Keskialueella tarkoitetaan kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välistä aluetta, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan. Keskialueita esiintyy kaksiajorataisilla tieosuuksilla.

Seuraavissa poikkeustilanteissa yksiajorataisen tien (Väylän luonne = ”Yksiajoratainen tie”) keskiosa katsotaan poikkeuksellisesti keskialueeksi:

Väylän luonteen tarkennus = Kaksikaistainen keskialueellinen tai keskikaiteellinen tieosuus (1+1)
Väylän luonteen tarkennus = Keskikaiteellinen ohituskaista tai ohituskaistapari (1+2/2+1)
Väylän luonteen tarkennus = Keskikaiteellinen ohituskaista (2+2)

Lisätietoja Väylän luonteesta on sivulla Luokitustiedot.

Keskialueen sijaintitiedot

Keskialueilla ei käytetä numerointeja, koska ne sijaitsevat aina ajoratojen välissä. Alla on esitetty poikkileikkauskuvia erilaisista keskialuetyypeistä.

Keskialueen tyypit

Keskialueet-kohdeluokka sisältää erityyppisiä keskialueita, joiden määritelmät ovat kuvattu allaolevassa taulukossa.

Keskialue Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välinen alue, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan.

Korotettu keskialue Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välinen, reunatuella korotettu kivetty alue, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan.
Keskikaide Keskikaiteellisella tiellä sisäpientareiden väliin jäävä, kaidetta varten varattu alue. ”Keskikaide” -tyypillä käytetään seuraavia vakioleveyksiä: teräskaiteilla 0,3 m ja betonikaiteilla 0,6 m.

Muu Esim. siltojen kivetykset.

Levikkeet

Levikkeet ovat Tievelhossa ajoradalla ja pientareella sijaitsevia, ajoneuvoille tarkoitettuja toiminnallisia levennyksiä kuten huoltolevikkeitä ja väistötiloja. Tievelho ei rinnasta levikkeiksi pieniä rakenteellisia levennyksiä kuten eroosiosuojalevikkeitä tai kaidetiloja. Leviketyyppejä ovat bussipysäkki, huoltolevike, kohtaamispaikka, pysähtymislevike, väistötila, pysäköintilevike ja muu levike.

Levikkeen sijaintitiedot

Levikkeet on Tievelhossa pistemäinen kohdeluokka. Levikkeitä ei käytetä sijaintitarkenteena, kuten muita tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokkia. Levikkeellä sijaitseville infrakohteille voidaan antaa sijaintipoikkeus ”Levike”.

Levikkeiden tyypit

Levikkeet-kohdeluokka sisältää erityyppisiä levikkeitä, joiden määritelmät ovat kuvattu allaolevassa taulukossa.

Bussipysäkki Linja-autopysäkki, joka on toteutettu ajorataan välittömästi liittyvänä levennyksenä.
Huoltolevike Tiestön kunnossapitoa, huoltoa, valvontaa, liikenteenohjausta sekä korjaustoimenpiteitä varten varattu levike. Huoltolevikkeen tarkoituksena on mahdollistaa esteetön pääsy sen käyttöä tarvitsevalle kalustolle ja henkilöstölle. Fintraffic rakennuttaa ja omistaa poliisikameroiden huoltolevikkeet. Huoltolevikkeet luokitellaan käyttötarpeiden mukaan seuraavasti: Automaattivalvonnan huoltolevike, Liikennevalojen risteyskojeen huoltolevike, Liikenteen ohjauslaitteen huoltolevike, Mastovalaisinpylvään huoltolevike, Pumppaamon huoltolevike, Tienkäyttäjien infotaulun huoltolevike, Tiesääaseman huoltolevike, Vaihtuvan liikennemerkin huoltolevike. Tieto kirjataan ’Huoltolevikkeen käyttötarkoitus’ -ominaisuustiedolle.
Kohtaamispaikka Kapealla tiellä levennys, joka on tarkoitettu ajoneuvojen kohtaamista varten.
Pysähtymislevike Ajoradalla sijaitseva, ajoneuvoille pysähtymistä varten tarkoitettu levike. Pysähtymislevikkeitä ei osoiteta liikennemerkein ja niiden tulee sijaita paikoissa, jotka on helppo havaita.
Väistötila Pääsuunnan ajokaistan leventäminen kolmihaaraliittymässä siten, että suoraan jatkava liikenne voi mahdollisimman sujuvasti ohittaa pääsuunnalta vasemmalle kääntyvät ajoneuvot.
Pysäköintilevike Selite tulee myöhemmin. Välialueelliset pysäköimisalueet kirjataan palvelualueisiin.
Muu levike Esim. asfalttilippa, odotustila, vanha kohtaamispaikka tms.

Liikennesaarekkeet

Liikennesaareke on tiemerkinnöin, reunatuella korotettu tai viheralueella tehty moottoriajoneuvoliikenteen liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Kohdeluokka sisältää myös kiertoliittymien kiertosaarekkeet. Lisätietoa kiertoliittymien poikkileikkauksen osista sekä sijaintitarkenteiden käytöstä kiertoliittymissä on tällä sivulla luvussa Kiertoliittymät.

Tien keskellä olevia liikennesaarekkeita voi olla vain yksiajorataisilla tieosuuksilla. Tien reunassa olevia liikennesaarekkeita voi olla myös kaksiajorataisilla tieosuuksilla.

Liikennesaarekkeiden numerointi

Liikennesaarekkeiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee. Alla olevissa kuvissa on esitetty esimerkkejä Liikennesaarekkeet -kohdeluokan numeroinneista. Tien oikealla puolella käytetään numerointeja 11 ja 12. Mikäli liikennesaarekkeet sijaitsevat tien vasemmalla puolella käytetään vastaavasti numerointeja 21 ja 22. Tien keskellä ja kiertosaarekkeilla käytetään numerointia 00. Liikennesaarekkeiden numeroinnit ilmoitetaan sijaintitarkenne -ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty liikennesaarekkeiden numerointi.

Kohde	Tekninen koodistoarvo
Liikennesaareke 00	lisanu00
Liikennesaareke 11	lisanu11
Liikennesaareke 12	lisanu12
Liikennesaareke 21	lisanu21
Liikennesaareke 22	lisanu22

Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset -osion alta. Kohdeluokkakohtaiset ominaisuustiedot päivittyvät puolestaan kohdeluokkakohtaisille ohjesivuille .

Liikennesaarekkeiden tyypit

Liikennesaarekkeet -kohdeluokka sisältää erityyppisiä liikennesaarekkeita sekä kiertosaarekkeet -tyypin. Näiden määritelmät ovat kuvattu alla.

Tiemerkintä Tiemerkinnöin tehty liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Pelkkä kaksoissulkuviiva ei ole liikennesaareke, vaan vaatii myös ”vinoviivoituksen”.
Reunatuella korotettu Reunatuella korotettu liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa.
Viheralue Viheralueella tehty liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa.
Kiertosaareke Selite tulossa.

Luiskat

Luiskat ovat tiealueella olevia maanpinnan kaltevia rakenteita, jotka yhdistävät kaksi eri korkeudella olevaa tasoa.

Luiskien numerointi

Luiskien numerointi kertoo, missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee. Alla olevissa kuvissa on esimerkkejä luiskien numeroinneista. Luiskat numeroidaan päätiehen nähden tiealueen poikkileikkauksen rajauksen ohjeistuksen mukaisesti. Luiskilla, joiden tyyppi on ”Meluvalli”, käytetään numeroinnin sijasta puoli-tietoa.

Luiskien numeroinnit ilmoitetaan sijaintitarkenne-ominaisuustietokenttään alla olevan taulukon mukaisesti.

Kohde	TEKNINEN KOODISTOARVO
Luiska 11	lunu01
Luiska 12	lunu02
Luiska 13	lunu03
Luiska 14	lunu04
Luiska 21	lunu05
Luiska 22	lunu06
Luiska 23	lunu07
Luiska 24	lunu08

Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta.

Luiskien tyypit

Luiska -kohdeluokka sisältää erityyppisiä luiskia. Näitä ovat:

Sisäluiska	Tieltä tai JKPP-väylältä ojaan päin johtava luiska
Ulkoluiska	Ojasta ylös ja tiestä tai JKPP-väylältä poispäin johtava luiska
Meluvalli	Meluvallien luiskat
Muu luiska	Muu kuin sisäluiska, ulkoluiska tai meluvallin luiska. Esimerkiksi niskaojan luiskat

Ojan pohjat

Avo-ojan keskellä sijaitseva, pituussuunnassa kallistettu avo-ojan osa. Avo-oja on maahan kaivettu peittämätön uoma, jonka tarkoitus on tietyn maa-alueen kuivattaminen tai muu veden johtaminen. Painanne on rakennettu avoin, loivareunainen ja yleensä kasvipeitteinen hulevesien johtamisrakenne. Painanteet voi kirjata ojan pohjina Tievelhoon.

Ojan pohjien numerointi

Ojan-pohjien numerointi kertoo, missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee. Alla olevassa kuvassa on esimerkki ojan pohjien numeroinneista. Ojan pohjat numeroidaan päätiehen nähden tiealueen poikkileikkauksen rajauksen ohjeistuksen mukaisesti.

Ojan pohjien numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään alla olevassa taulukossa olevilla arvoilla. Laskuojille annetaan numerot 14 tai 24 puolesta riippuen.

Kohde	Tekninen koodistoarvo
Ojan pohja 11	ojapnu01
Ojan pohja 12	ojapnu02
Ojan pohja 13	ojapnu03
Ojan pohja 14	ojapnu04
Ojan pohja 21	ojapnu05
Ojan pohja 22	ojapnu06
Ojan pohja 23	ojapnu07
Ojan pohja 24	ojapnu08

Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta sekä kohdeluokkakohtaisilta sivuilta.

Ojan pohjien tyypit

Ohjan pohja -kohdeluokka sisältää erityyppisiä ojan pohjia. Näitä ovat:

Sivuoja	Tien sisäluiskan ja ulkoluiskan tai erotusalueilla sisäluiskien muodostama tiensuuntainen oja. Sivuojat pitävät tien rakenteen kuivana, kokoavat tieltä ja sen ulkopuolelta tulevat pintavedet sekä johtavat ne pois tiealueelta purkukohtaan.
Reunaoja	Tiensuuntainen oja, jonka osana ei ole tien sisäluiskaa.
Niskaoja	Tien tasauksen yläpuolella sijaitseva tiensuuntainen oja. Niskaojaa käytetään leikkausluiskan yläpuolisessa rinteessä kokoamaan sitä ylempänä olevan valuma-alueen vedet, jotta pintavesi ei syövyttäisi luiskaa.
Laskuoja	Tien poikkisuuntainen oja, joka johtaa sivuojien vedet pois tiealueelta olemassa oleviin uomiin tai vesistöihin.

Pientareet

Pientareet ovat ajoradasta reunaviivalla erotettuja tien pituussuuntaisia osia. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Kävelyn ja pyöräilyn väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. Sorateillä pientareita ei ole.

Pientareiden numerointi

Pientareiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki yksi- ja kaksiajorataisten tieosuuksien pientareiden numeroinnista. Pientareet 11, 12, 21 ja 22 voivat esiintyä vain kaksiajorataisilla tieosuuksilla.

Yksiajorataisella tieosuudella päällystetyillä pientareilla käytetään numerointeja 13 ja 23 ja tukipientareilla 14 ja 24. Numeroinnit 11, 12, 21 ja 22 on varattu kaksiajorataisten tieosuuksien keskialueen puoleisille pientareille. Kaksiajorataisilla tieosuuksilla numerointeja 11 ja 21 käytetään keskialueen puoleisilla päällystetyillä pientareilla ja numerointeja 12 ja 22 käytetään keskialueen puoleisilla tukipientareilla. Mikäli kävelyn ja pyöräilyn väylälle kirjataan tukipientareet, ne ilmoitetaan kävelyn ja pyöräilyn väylän tieosoitteelle. Kävelyn ja pyöräilyn väylän tukipientareilla käytetään numerointeja 14 ja 24.

Pientareiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty pientareiden numerointi.

Kohde	Tekninen koodistoarvo
Piennar 11	pinu01
Piennar 12	pinu02
Piennar 13	pinu03
Piennar 14	pinu04
Piennar 21	pinu05
Piennar 22	pinu06
Piennar 23	pinu07
Piennar 24	pinu08

Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta.

Pientareiden tyypit

Päällystetty piennar Ajoradasta reunaviivalla erotetun tien pituussuuntaisen osan päällystetty osuus.
Tukipiennar Ajoradasta reunaviivalla erotetun tien pituussuuntaisen osan sorapintainen osuus.

Reuna-alueet

Reuna-alueet ovat tiealueeseen kuuluvia alueita, jotka sijaitsevat tien reunassa sivu- tai reunaojan, ulkoluiskan tai – jos näitä ei ole – sisäluiskan takana.

Reuna-alueiden numerointi

Reuna-alueiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki kaksiajorataisen tieosuuden reuna-alueiden numeroinnista. Numerointi on sama yksiajorataisilla tieosuuksilla.

Reuna-alueiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty reuna-alueiden numerointi.

Kohde	Tekninen koodistoarvo
Reuna-alue 11	reanu01
Reuna-alue 21	reanu02

Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset -osion alta.

Tasanteet

Tasanteet ovat penkereen ja reunaojan, vallin ja ojan tai ulkoluiskan ja niskaojan välissä tai vallin päällä oleva lähes vaakasuora poikkileikkauksen osa.

Tasanteiden numerointi

Tasanteiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki tasanteiden numeroinnista.

Tasanteiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty tasanteiden numerointi.

Kohde	Tekninen koodistoarvo
Tasanne 11	tanu01
Tasanne 12	tanu02
Tasanne 21	tanu03
Tasanne 22	tanu04

Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset -osion alta.

Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot

Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot -kohdeluokkaan ilmoitetaan kaistojen leveystiedot 5 cm tarkkuudella.

Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot ei ole tiealueen poikkileikkauksen osa, toisin kuin muut tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokat. Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot on välimäinen kohdeluokka ja sille annetaan sijaintitarkenteeksi ajorata- ja kaista-tieto.

Kuvia ja esimerkkejä

Seuraavassa on kuvattu tiealueen poikkileikkaukseen liittyviä esimerkkejä.

Välialueet

Välialueet-tehtävän käyttö tiealueen poikkileikkauksessa

Tievelhossa käytetään tehtävää ”Välialue” maanteiden hoitourakoiden niitto- ja raivaustarpeiden arvioimiseksi. Välialueita Tievelhossa ovat

kasvillisuusrakenteita sisältävät erotusalueet
kasvillisuusrakenteita sisältävät liikennesaarekkeet, jotka erottavat tien ja L- ja P-alueen toisistaan
sellaiset tien keskellä olevat liikennesaarekkeet, joilla on kasvillisuusrakenteita.

Tällöin tehtävä ”Välialue” voidaan siis antaa

Erotusalueet -kohdeluokalla tyypeille: erotusalue, korotettu erotusalue, kaiteellinen erotusalue
Liikennesaarekkeet-kohdeluokalla tyypeille: reunatuella korotettu, viheralue.

Tehtävää ”Välialue” ei anneta luiskille tai ojan pohjille.

Välialueiden leveys kirjataan Erotusalueille ja Liikennesaarekkeille, joiden tehtävä on ”Välialue”, keskiarvona seuraavanlaisiin jaksoihin katkottuna (lyhyitä muutoksia ei huomioida):

0—2 m
2—4 m
4—20 m
yli 20 m

Kiertoliittymät

Kiertoliittymien poikkileikkaus ja sijaintitarkenteet

Poikkileikkauksen osat

Alla olevissa kuvissa on esitetty kiertoliittymän poikkileikkauksen osat kahdessa eri tapauksessa:

kiertoliittymä, jossa on yliajettava osuus
kiertoliittymä, jossa ei ole yliajettavaa osuutta

Keskellä kiertoliittymää oleva saareke on kiertosaareke, mikä ilmoitetaan Liikennesaarekkeet -kohdeluokkaan tyypille ”Kiertosaareke”. Jos kiertoliittymässä on yliajettava osuus, se on osa kiertosaareketta. Liikennesaarekkeiden tyypillä ”Kiertosaareke” on Tievelhossa ominaisuustieto ”Yliajettava” boolean-tyyppisenä arvona eli kyllä/ei, johon tieto yliajettavuudesta kirjataan. Kiertosaarekkeille ilmoitetaan myös kiertosaarekkeen halkaisija. Yliajettava osuus sisältyy halkaisijaan.

Ajokaistan ja kiertosaarekkeen väliin jäävä kiertotilan kavennus kirjataan kaistoille tyypille ”Kiertotilan kavennus”. Kiertotilan kavennusta ei aina ole kaikissa kiertoliittymissä. Kiertoliittymille ei kirjata piennarta.

Sijaintitarkenteiden käyttö

Kiertoliittymässä olevilla rakenteilla ja varusteilla käytetään sijaintitarkenteita seuraavanlaisesti:

liikennemerkeillä käytetään pelkkää puoli-tietoa
ladottavat pintarakenteet kirjataan sijainnista riippuen Kaistat -kohdeluokan tyypille ”Kiertotilan kavennus” ja/tai Liikennesaarekkeet -kohdeluokan tyypille ”Kiertosaareke”.

Keskialue vs. liikennesaareke

Keskialueita ja liikennesaarekkeita voi olla haastava erottaa toisistaan maastossa. Keskialueet ja Liikennesaarekkeet ovat Tievelhossa omia kohdeluokkia. Tien keskellä olevia liikennesaarekkeita esiintyy vain yksiajorataisilla tieosuuksilla. Keskialueita esiintyy kaksiajorataisilla tieosuuksilla joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeukset on kerrottu tämän sivun luvussa Keskialueet.

Alla olevassa taulukossa on esitetty erilaisia tapauksia keskialueista ja liikennesaarekkeista.

Liikennesaareke (tyyppi: reunatuella korotettu) Yksittäisten liittymien kanavoinnit ovat pistemäisiä esteitä yksiajorataisella tiellä, eivätkä muuta tieosuutta kaksiajorataiseksi. Kanavointien pituus riippuu suunnittelunopeudesta, eikä niiden pituus määritä sitä, onko tieosuus yksi- vai kaksiajoratainen. Mikäli fyysinen este, esimerkiksi reunatuella korotettu liikennesaareke, jatkuu liittymäalueen ulkopuolelle, esimerkiksi kahden erillisen liittymän välillä, tulkitaan tieosuus kaksiajorataiseksi, koska kyse ei ole enää pistemäisestä esteestä.
Liikennesaareke (tyyppi: reunatuella korotettu) Kohde erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan ja siinä on fyysinen este. Tieosuutta ei kuitenkaan tulkita kaksiajorataiseksi, sillä kyseessä on yksittäisen liittymän kanavointi.
Keskialue (tyyppi: korotettu keskialue) Tieosuus tulkitaan kaksiajorataiseksi, koska kohde erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan fyysisellä esteellä, eikä kyse ole yksittäisestä liittymästä.
Keskialue (tyyppi: keskialue) Tieosuus tulkitaan kaksiajorataiseksi, koska kohde erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan fyysisellä esteellä, eikä kyse ole yksittäisestä liittymästä.
Keskialue (tyyppi: kaidetila) Vaikka kyseessä on yksiajoratainen tie, tulkitaan tien keskelle jäävä alue keskialueeksi, koska siinä on lyhyt keskikaidejakso eritasoliittymän kohdalla. Väylän luonne on ”Yksiajoratainen tie” ja väylän luonteen tarkenne ”Kaksikaistainen keskialueellinen tai keskikaiteellinen tieosuus (1+1)”.

Bussipysäkin odotustila

Bussipysäkin odotustila, esimerkkejä

Bussipysäkin odotustilaa ei ole aina jokaisen bussipysäkin kohdalla. Alla on on kuvattu esimerkkejä erilaisista tapauksista.

Jos bussipysäkillä on odotustila, sen pituus on sama, kuin bussipysäkin täyslevyinen osuus eli linja-auton seisontatila (bussipysäkin tulo- ja lähtöviisteet eivät kuulu odotustilan pituuteen).
Bussipysäkin odotustila on bussipysäkin ja kävelyn ja pyöräilyn väylän välissä. Sen pituus on sama, kuin bussipysäkin täyslevyinen osuus.
Bussipysäkin odotustila on kävelyn ja pyöräilyn väylän jatkeena. Sen pituus on sama, kuin bussipysäkin täyslevyinen osuus.
Kuvassa ei ole bussipysäkin odotustilaa, vaan pelkästään kävelyn ja pyöräilyn väylä.
Bussipysäkin odotustila on kävelyn ja pyöräilyn väylän jatkeena. Sen pituus on sama, kuin bussipysäkin täyslevyinen osuus.
Kuvassa ei ole bussipysäkin odotustilaa, vaan pelkästään kävelyn ja pyöräilyn väylä.
Bussipysäkin odotustila on bussipysäkin ja kävelyn ja pyöräilyn väylän välissä. Sen pituus on sama, kuin bussipysäkin täyslevyinen osuus.

Poikkeukset tiealueen peruspoikkileikkauksessa

Eritasoliittymät

Eritasoliittymäalueet ovat poikkeuksia tiealueen peruspoikkileikkauksessa, eikä niiden kohdalla pystytä mallintamaan tiealueen peruspoikkileikkausta. Mahdolliset rampeille kuuluvat tiealueen poikkileikkauksen osat, kuten pientareet ja ojan pohjat, kirjataan ramppien tieosoitteille.

Kävelyn ja pyöräilyn väylät, jotka eivät ole maantietä varten rakennettu

Poikkileikkauksen osat kirjataan kävelyn ja pyöräilyn väylän tieosoitteelle, mikäli kyseistä kävelyn ja pyöräilyn väylää ei ole maantietä varten rakennettu eikä se palvele mitään pääväylää. Kävelyn ja pyöräilyn väylän tukipientareet kirjataan aina kävelyn ja pyöräilyn väylän tieosoitteelle.