Yleistä
Tiealueen poikkileikkaus on Velhon sijaintipalveluun kuuluva tietokokonaisuus, jonka avulla hallitaan:
- Tien poikkileikkaukseen kuuluvia kohdeluokkia ja niiden ominaisuuksia
- Infrakohteiden topologiaa eli kohteiden sijaintia suhteessa toisiinsa. Velhossa topologiaa ilmaistaan termillä sijaintitarkenne.
Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokilla mallinnetaan Tievelhossa tien peruspoikkileikkausta. Tiealueen poikkileikkaus ei ota huomioon kaikkia poikkeuksia tieverkolla, kuten eritasoliittymiä.
Lait, ohjeet ja periaatteet
Tietokokonaisuus perustuu määritelmiltään sekä periaatteiltaan Väyläviraston Tien poikkileikkauksen suunnitteluohjeisiin (2013, 2021) teknisesti soveltuvin osin. Muita tietokokonaisuuteen vaikuttaneita esityksiä ovat:
- buildingSMART Finland (2019). InfraBIM-nimikkeistö.
- Rakennustieto (2011). Infra Hankeosanimikkeistö.
- Oikeusministeriö (2018). Tieliikennelaki.
- Muut täydentävät Väyläviraston ohjeet (esim. Jalankulku- ja pyöräilyväylien suunnittelu (2014) sekä Kaistojen säädösperusta (2020).
Kohdeluokat
Kohdeluokka kuvaa Velhossa, mistä reaalimaailman kohteesta on kyse. Kohdeluokalle määritellään joukko ominaisuuksia, jotka kuvaavat kohdetta ja sen rakennetta. Kohdeluokka kuuluu aina johonkin tietokokonaisuuteen.
Tiealueen poikkileikkaus koostuu seuraavista kohdeluokista:
- Erotusalueet
- Kaistat
- Keskialueet
- Levikkeet
- Liikennesaarekkeet
- Luiskat
- Ojan pohjat
- Pientareet
- Reuna-alueet
- Tasanteet
- Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot
- Tiealueen poikkileikkauksen kaltevuustiedot (ei ylläpidetä).
Yleisen kuvauksen Tievelhon kohdeluokista ja tietokokonaisuuksista löydät:
- Ohjesivujen Tietorakenne -sivulta: https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tievelho/tietorakenne/
- Velhon käyttöliittymästä Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Ominaisuustiedot
Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokkien tarkemmat ominaisuustietokuvaukset löydät:
- Ohjesivujen Tietokuvaus ja vastaavuudet -sivulta: https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tievelho/tietorakenne/tietokuvaus-ominaisuustietokuvaukset/
- Velhon-käyttöliittymästä Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Ominaisuustietoihin liittyvät ajantasaiset muutokset löydät Tietorakennemuutokset -sivulta: https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tievelho/tietorakenne/tietorakennemuutokset/.
Sijaintien hallinta
Tietokokonaisuuden sijaintien hallinnan periaatteita on kuvattu tarkemmin sivulla https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tievelho/tietorakenne/sijaintitiedot/.
Poikkeustapauksia ja tarkempia esimerkkejä on kuvattu tämän sivun Kuvia ja esimerkkejä -osiossa.
Kaksiajorataisuus Tievelhossa
Tievelhossa tieosuus tulkitaan kaksiajorataiseksi, jos sillä on erilliset ajoradat vastakkaisiin suuntiin kulkeville liikennevirroille ja liikennevirrat on erotettu toisistaan fyysisellä esteellä. Tievelhossa kaksiajorataisuutta kuvataan yleisellä tasolla, eikä siinä oteta huomioon yksittäisiä poikkeuksia. Yksittäisiä poikkeuksia yksiajorataisella tieosuudella ovat esimerkiksi yksittäisen liittymän kanavointi tasoliittymässä tai keskikaide eritasoliittymän alueella. Nämä ovat fyysisestä esteestä huolimatta väylän luonteeltaan yksiajorataisia tieosuuksia. Lisäksi poikkeuksena ovat varalaskupaikat, jotka ovat väylän luonteeltaan kaksiajorataisia, vaikka niissä ei ole fyysistä estettä. Lisätietoja Väylän luonteesta on sivulla Luokitustiedot.
Tievelhossa tiealueen poikkileikkauksen kaksiajorataisuus määräytyy väylän luonteen perusteella. Kaksiajorataisuus vaikuttaa siihen, onko vastakkaisiin suuntiin kulkevien liikennevirtojen välissä oleva alue liikennesaareke vai keskialue. Liikennesaarekkeita on aina vain yksiajorataisilla tieosuuksilla. Keskialueita on kaksiajorataisilla tieosuuksilla muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Poikkeukset on kerrottu tämän sivun luvussa Keskialueet.
SURAVAGE-ohjeessa määritelty tieosoiteverkon kaksiajorataisuus poikkeaa tietyissä tilanteissa väylän luonteesta ja siten myös tiealueen poikkileikkauksen kaksiajorataisuudesta. Kun tässä ohjeessa puhutaan yksi- tai kaksiajorataisuudesta, viitataan Tievelhossa määriteltyyn väylän luonteen kaksiajorataisuuteen.
Tietovarantokohtaiset määritelmät
Käy tutustumassa sijaintitarkenteisiin sivustolla https://ohje.velho.vaylapilvi.fi/tievelho/tietorakenne/sijaintitiedot/ ennen kuin jatkat lukemista.
Tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokat toimivat muiden Tievelhon kohdeluokkien sijaintitarkenteina (pois lukien levikkeet ja tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot). Näille annetaan topologiaa kuvaava numerointi keskialueita lukuunottamatta, joilla numerointia ei käytetä. Alla on esitetty numeroinnin periaatteet kohdeluokittain.
Erotusalue
Erotusalue erottaa päällystetyillä teillä ajoradansuuntaiset kävelyn ja pyöräilyn väylät pientareesta, sorateillä ajoradasta. Poikkeuksena tästä on ”Erottelukaista” -tyyppi, joka on pyöräliikenteen ja jalankulun toisistaan erottava alue.
Numerointi
Erotusalueiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Yllä olevissa kuvissa on esitetty esimerkkejä Erotusalue -kohdeluokan numeroinneista. Tien oikealla puolella käytetään numerointeja 11 ja 12. Mikäli erotusalueet sijaitsevat tien vasemmalla puolella käytetään vastaavasti numerointeja 21 ja 22.
Erotusalueiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty erotusalueiden numerointi.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Erotusalue 11 | eralnu01 |
| Erotusalue 12 | eralnu02 |
| Erotusalue 21 | eralnu03 |
| Erotusalue 22 | eralnu04 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tyyppien määritelmät
Erotusalueet kohdeluokka sisältää erityyppisiä erotusalueita, joiden määritelmät ovat kuvattu alla.
Erotusalue
Erotusalue = ”Tien ja erillisen kävely- ja pyörätien välinen alue, kun kyseessä ei ole ”korotettu erotusalue” tai ”kaiteellinen erotusalue” -tyyppi.”
Korotettu erotusalue
Korotettu erotusalue = ”Reunatuella vähintään ajoradan puolelta korotettu, ajoradan suunnassa kävelyn ja pyöräilyn väylän ajoradasta erottava alue.”
Kaiteellinen erotusalue
Kaiteellinen erotusalue = ”Ajoradan suuntainen kävelyn ja pyöräilyn väylän ajoradasta erottava alue, jossa on kaide.”
Erottelukaista
Erottelukaista = ”Pyöräliikenteen ja jalankulun toisistaan erottava alue”
Bussipysäkin odotusalue
Bussipysäkin odotusalue = ”Pysäkistä matkustajille varattu tila linja-auton odottamista, siihen nousemista ja poistumista varten. Odotusalue voidaan erottaa reunatuella korotettuna pysäkin ajotilasta.”
Tiemerkintäerottelu -tyyppiä ei enää ylläpidetä. Tiemerkintäerottelu -tyypille on aiemmin tallennettu tien ja erillisen kävely- ja pyörätien tiemerkinnöin erottavat alueet. Tiemerkintäerottelut ovat uuden Tieliikennelain (10.8.2018/729) vastaisia, eikä kohdeluokkaan enää kirjata uutta tietoa. Maastossa on kuitenkin tiemerkintäerottelun mukaisia rakenteita, jotka on kirjattu tälle tyypille.
Kaistat
Kaistojen numeroinnit on kuvattu Väyläviraston ohjeluonnoksessa: Kaistamäärittely 1.1.2020 alkaen (pdf)
Tyyppien määritelmät
Pääkaista
Ajoradalla, jolla ajosuuntaan katsottuna on useampi ajokaista, pääkaista on yleensä oikeanpuoleisin suoraan samaan ajosuuntaan jatkuvista ajokaistoista, jota myös pääosa raskaasta liikenteestä käyttää.
Ohituskaista
Ajokaista, joka sijaitsee ajosuuntaan katsottuna pääkaistan vasemmalla puolella mahdollistaen edellä ajavan ajoneuvon ohittamisen vastaantulevasta liikenteestä huolimatta.
Kääntymiskaista oikealle
Tasoliittymässä kääntyvälle liikenteelle tarkoitettu lisäkaista.
Kääntymiskaista vasemmalle
Tasoliittymässä kääntyvälle liikenteelle tarkoitettu lisäkaista.
Lisäkaista suoraan ajaville
Selite tulossa.
Liittymiskaista (jos ei ole osa ramppia)
Eritasoliittymän rampilta tielle liittyvän liikenteen lisäkaista.
Erkanemiskaista (jos ei ole osa ramppia)
Tieltä eritasoliittymän rampille poistuvan eli erkanevan liikenteen kaista.
Sekoittumiskaista
Selite tulossa.
Joukkoliikenteen kaista / taksikaista
Selite tulossa.
Raskaan liikenteen kaista
Selite tulossa.
Vaihtuvasuuntainen ajokaista
Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla.
Pyöräkaista
Polkupyöräliikenteelle tarkoitettu, tiemerkinnöin osoitettu ajoradan pituussuuntainen osa.
Yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä
Jalankulku ja pyöräily on sijoitettu samaan tilaan.
Jalkakäytävä
Jalkakäytävällä tarkoitetaan jalankulkijoille tarkoitettua ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Pyörätie
Pyörätiellä tarkoitetaan polkupyöräliikenteelle tarkoitettua, liikennemerkillä osoitettua, ajoradasta rakenteellisesti erotettua tai erillistä tien osaa taikka erillistä tietä.
Kävelykatu
Jalankulku- ja polkupyöräliikenteelle tarkoitettu liikennemerkillä osoitettu katu.
Pyöräkatu
Pyörä- ja moottoriajoneuvoliikenteelle tarkoitettu liikennemerkein osoitettu tie, jolla moottoriajoneuvoliikenteen on sovitettava ajaminen pyöräliikenteen ehdoin.
Kiertotilan kavennus
Selite tulossa.
Tiemerkinnät kaistojen osana
Kuuluu osaksi kaistaa
- Keskiviiva
- Jos eri ajosuuntien välillä on ainoastaan keskiviiva, kuuluu keskiviiva puoliksi eri ajosuuntien ajokaistoille.
- Jos eri ajosuuntien välillä on keskiviivan lisäksi varoitusviiva tai sulkuviiva, tien mittalinja on viivojen välissä eli tällöin keskiviiva kuuluu keskiviivan puoleiseen ajokaistaan ja varoitus- tai sulkuviiva kyseisen ajosuunnan ajokaistaan.
- Käytäntö voi hieman poiketa keski-/sulkuviivojen muutoskohdissa. Esimerkiksi tällaisessa tapauksessa tulppasaarekkeen kohdalla keskiviivan keskikohta on mittalinjalla, mutta siirtyy mittalinjasta ajokaistalle sulkuviivan vuoksi. Tarkempaa ohjeistusta millä matkalla tuo siirtyminen tapahtuu, ei ole annettu.
- Ajokaistaviiva
- Samaan suuntaan suoraan jatkuvien ajokaistojen välissä oleva ajokaistaviiva (myös sulkuviiva) kuuluu puoliksi kummallekin suoraan jatkavalle ajokaistalle.
- Kääntymiskaistan tapauksessa ajokaistaviiva merkitään kuten reunaviivan jatke eli tällöin ajokaistaviiva (ja myös sulkuviiva) kuuluu kääntymiskaistaan.
- Jos kääntymiskaistoja on kaksi rinnakkain, niiden välissä oleva ajokaistaviiva ja kääntymiskohdan ohjausviiva kuuluvat puoliksi kummallekin kaistalle.
Ei kuulu osaksi kaistaa
- Reunaviiva
- Kuuluu pientareeseen.
- Keskiviiva leveän keskialueen merkinnän yhteydessä
- Ajokaistaviiva kuuluu keskialueeseen.
Keskialueet
Keskialueella tarkoitetaan kaksiajorataisen tien sisäpientareiden tai, jos niitä ei ole, ajoratojen välistä aluetta, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan. Keskialueita esiintyy kaksiajorataisilla tieosuuksilla. Kuitenkin seuraavissa tilanteissa tien keskelle jäävä alue katsotaan poikkeuksellisesti Keskialueeksi:
- Väylän luonne on ”Yksiajoratainen tie” JA väylän luonteen tarkennus on
- ”Kaksikaistainen keskialueellinen tai keskikaiteellinen tieosuus (1+1)”,
- ”Keskikaiteellinen ohituskaista tai ohituskaistapari (1+2/2+1)” tai
- ”Keskikaiteellinen ohituskaista (2+2)”.
- Varalaskupaikat, vaikka niissä ei ole fyysistä estettä.
Lisätietoja Väylän luonteesta on sivulla Luokitustiedot.
Keskialueilla ei käytetä numerointeja, koska ne sijaitsevat aina ajoratojen välissä. Alla on esitetty poikkileikkauskuvia erilaisista keskialuetyypeistä.
Tyyppien määritelmät
Keskialueet-kohdeluokka sisältää erityyppisiä keskialueita, joiden määritelmät ovat kuvattu alla.
Keskialue
Keskialue = Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välinen, sisäluiskista koostuva alue (ml. vallit), joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan.
Tiemerkintäerottelu
Tiemerkintäerottelu = Kaksiajorataisen tien tiemerkintöjen välinen alue, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan. Vain varalaskupaikoilla.
Korotettu keskialue
Korotettu keskialue = Kaksiajorataisen tien sisäpientareiden välinen, reunatuella korotettu kivetty alue, joka erottaa vastakkaisiin suuntiin kulkevat liikennevirrat toisistaan.
Kaidetila
Kaidetila = Keskikaiteellisella tiellä sisäpientareiden väliin jäävä, kaidetta varten varattu alue.
Muu
Muu = Esim. siltojen kivetykset.
Levikkeet
Levikkeet ovat Velhossa ajoradalla ja pientareella sijaitsevia, ajoneuvoille tarkoitettuja toiminnallisia levennyksiä kuten huoltolevikkeitä ja väistötiloja. Velho ei rinnasta levikkeiksi pieniä rakenteellisia levennyksiä kuten eroosiosuojalevikkeitä tai kaidetiloja. Leviketyyppejä ovat bussipysäkki, huoltolevike, kohtaamispaikka, pysähtymislevike, väistötila ja muu levike.
Levikkeet on Tievelhossa pistemäinen kohdeluokka. Levikkeitä ei käytetä sijaintitarkenteena, kuten muita tiealueen poikkileikkauksen osia.
Liikennesaarekkeet
Tiemerkinnöin, reunatuella korotettu tai viheralueella tehty moottoriajoneuvoliikenteen liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Kohdeluokka sisältää myös kiertoliittymien kiertosaarekkeet. Lisätietoa kiertoliittymien poikkileikkauksen osista sekä sijaintitarkenteiden käytöstä kiertoliittymissä on tällä sivulla luvussa Kiertoliittymät.
Numerointi
Liikennesaarekkeiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Yllä olevissa kuvissa on esitetty esimerkkejä Liikennesaarekkeet -kohdeluokan numeroinneista. Tien oikealla puolella käytetään numerointeja 11 ja 12. Mikäli liikennesaarekkeet sijaitsevat tien vasemmalla puolella käytetään vastaavasti numerointeja 21 ja 22. Tien keskellä ja kiertosaarekkeilla käytetään numerointia 00.
Liikennesaarekkeiden numeroinnit ilmoitetaan sijaintitarkenne-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty liikennesaarekkeiden numerointi.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Liikennesaareke 00 | lisanu00 |
| Liikennesaareke 11 | lisanu11 |
| Liikennesaareke 12 | lisanu12 |
| Liikennesaareke 21 | lisanu21 |
| Liikennesaareke 22 | lisanu22 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tyyppien määritelmät
Liikennesaarekkeet -kohdeluokka sisältää erityyppisiä liikennesaarekkeita sekä kiertosaarekkeet -tyypin. Näiden määritelmät ovat kuvattu alla.
Tiemerkintä
Tiemerkintä = ”Tiemerkinnöin tehty liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa. Pelkkä kaksoissulkuviiva ei ole liikennesaareke, vaan vaatii myös ”vinoviivoituksen”.”
Reunatuella korotettu
Reunatuella korotettu = ”Reunatuella korotettu liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa.”
Viheralue
Viheralue = ”Viheralueella tehty liikennevirtoja ohjaava tai niitä erottava tien poikkileikkauksen osa.”
Kiertosaareke
Selite tulossa
Luiskat
Tiealueella sijaitseva, kaksi eri korkeudella olevaa tasoa yhdistävä, maanpinnan kalteva rakenne.
Numerointi
Luiskien numerointi kertoo, missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Yllä olevassa kuvassa on esimerkki luiskien numeroinneista. Luiskat numeroidaan päätiehen nähden tiealueen poikkileikkauksen rajauksen ohjeistuksen mukaisesti.
Luiskien numeroinnit ilmoitetaan sijaintitarkenne-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty luiskien numerointi.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Luiska 11 | lunu01 |
| Luiska 12 | lunu02 |
| Luiska 13 | lunu03 |
| Luiska 14 | lunu04 |
| Luiska 21 | lunu05 |
| Luiska 22 | lunu06 |
| Luiska 23 | lunu07 |
| Luiska 24 | lunu08 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tyyppien määritelmät
Luiska -kohdeluokka sisältää erityyppisiä ojan pohjia. Näiden määritelmät ovat kuvattu alla.
Sisäluiska
Sisäluiska = ”Tieltä tai JKPP-väylältä ojaan päin johtava luiska.”
Ulkoluiska
Ulkoluiska = ”Ojasta ylös ja tiestä tai JKPP-väylästä poispäin johtava luiska.”
Sisä- ja ulkoluiska (väliaikainen, määrittelyt tarkentuvat kesän 2025 aikana)
Sisä- ja ulkoluiska = ”Meluvallien luiskat”
Muu luiska
Muu luiska = ”Muu kuin sisäluiska, ulkoluiska tai meluvallin luiska. Esimerkiksi niskaojan luiskat.”
Ojan pohjat
Avo-ojan keskellä sijaitseva, pituussuunnassa kallistettu avo-ojan osa.
Numerointi
Ojan-pohjien numerointi kertoo, missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Yllä olevassa kuvassa on esimerkki ojan pohjien numeroinneista. Ojan pohjat numeroidaan päätiehen nähden tiealueen poikkileikkauksen rajauksen ohjeistuksen mukaisesti.
Ojan pohjien numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty ojan pohjien numerointi. Laskuojille annetaan numerot 14 tai 24 puolesta riippuen.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Ojan pohja 11 | ojapnu01 |
| Ojan pohja 12 | ojapnu02 |
| Ojan pohja 13 | ojapnu03 |
| Ojan pohja 14 | ojapnu04 |
| Ojan pohja 21 | ojapnu05 |
| Ojan pohja 22 | ojapnu06 |
| Ojan pohja 23 | ojapnu07 |
| Ojan pohja 24 | ojapnu08 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tyyppien määritelmät
Ojan pohjat -kohdeluokka sisältää erityyppisiä ojan pohjia. Näiden määritelmät ovat kuvattu alla.
Sivuoja
Sivuoja = ”Tien sisäluiskan ja ulkoluiskan tai erotusalueilla sisäluiskien muodostama tiensuuntainen oja. Sivuojat pitävät tien rakenteen kuivana, kokoavat tieltä ja sen ulkopuolelta
tulevat pintavedet sekä johtavat ne pois tiealueelta purkukohtaan.”
Reunaoja
Reunaoja = ”Tiensuuntainen oja, jonka osana ei ole tien sisäluiskaa.”
Niskaoja
Niskaoja = ”Tien tasauksen yläpuolella sijaitseva tiensuuntainen oja. Niskaojaa käytetään leikkausluiskan yläpuolisessa rinteessä kokoamaan sitä
ylempänä olevan valuma-alueen vedet, jotta pintavesi ei syövyttäisi luiskaa.”
Laskuoja
Laskuoja = ”Tien poikkisuuntainen oja, joka johtaa sivuojien vedet pois tiealueelta olemassa oleviin uomiin tai vesistöihin.”
Pientareet
Ajoradasta reunaviivalla erotettu tien pituussuuntainen osa. Piennar jaetaan päällystettyyn pientareeseen ja murskepintaiseen tukipientareeseen. Pientareen tarkoituksena on tukea ajorataa, lisätä ajoturvallisuutta ja tien välityskykyä sekä toimia tilapäisenä pysäköimistilana rikkoutuneille ajoneuvoille. Piennar toimii tarvittaessa myös jalankulku- ja pyöräliikenteen käytössä olevana tien osana. Jalankulku- ja pyöräliikenteen väylän päällysteen viereinen murskepintainen tienosa tulkitaan tukipientareeksi, jonka leveys on yleensä 0,25 m. Sorateillä pientareita ei ole.
Numerointi
Pientareiden numerointi kertoo missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki yksi- ja kaksiajorataisten tieosuuksien pientareiden numeroinnista. Pientareet 11, 12, 21 ja 22 voivat esiintyä vain kaksiajorataisilla tieosuuksilla.
Yksiajorataisella osuudella lähimpänä tien keskilinjaa olevan pientareen toinen numero on aina 3. Numeroinnit 11, 12, 21 ja 22 on varattu kaksiajorataisille osuuksille.
Pientareiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty pientareiden numerointi.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Piennar 11 | pinu01 |
| Piennar 12 | pinu02 |
| Piennar 13 | pinu03 |
| Piennar 14 | pinu04 |
| Piennar 21 | pinu05 |
| Piennar 22 | pinu06 |
| Piennar 23 | pinu07 |
| Piennar 24 | pinu08 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tyyppien määritelmät
Päällystetty piennar
Päällystetty piennar = Ajoradasta reunaviivalla erotetun tien pituussuuntaisen osan päällystetty osuus.
Tukipiennar
Tukipiennar = Ajoradasta reunaviivalla erotetun tien pituussuuntaisen osan sorapintainen osuus.
Reuna-alueet
Tiealueen reunassa sivu- tai reunaojan, (tien tai vallin) ulkoluiskan tai, jos niitä ei ole, sisäluiskan takana oleva tiealueeseen kuuluva alue.
Numerointi
Reuna-alueiden numerointi kertoo, missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki kaksiajorataisen tieosuuden reuna-alueiden numeroinnista. Numerointi on sama yksiajorataisilla tieosuuksilla.
Reuna-alueiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty reuna-alueiden numerointi.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Reuna-alue 11 | reanu01 |
| Reuna-alue 21 | reanu02 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tasanteet
Penkereen ja reunaojan, vallin ja ojan tai ulkoluiskan ja niskaojan välissä tai vallin päällä oleva lähes vaakasuora poikkileikkauksen osa.
Numerointi
Tasanteiden numerointi kertoo, missä kohtaa tiealueen poikkileikkausta kyseinen kohde sijaitsee.
Alla olevassa kuvassa on esimerkki tasanteiden numeroinnista.
Tasanteiden numeroinnit ilmoitetaan numerointi-ominaisuustietokenttään Velhon teknistä koodistoarvoa käyttäen. Alla olevassa taulukossa on esitetty tasanteiden numerointi.
| Kohde | Tekninen koodistoarvo |
|---|---|
| Tasanne 11 | tanu01 |
| Tasanne 12 | tanu02 |
| Tasanne 21 | tanu03 |
| Tasanne 22 | tanu04 |
Tekniset koodisto-arvot jokaiselle kohdeluokalle löydät myös Velhon käyttöliittymän Tietokuvaukset-osion alta: https://velho.vaylapilvi.fi/tietokuvaukset.
Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot
Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot -kohdeluokkaan ilmoitetaan kaistojen leveystiedot 5 cm tarkkuudella.
Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot ei ole tiealueen poikkileikkauksen osa, toisin kuin muut tiealueen poikkileikkauksen kohdeluokat. Tiealueen poikkileikkauksen leveystiedot on välimäinen kohdeluokka ja sille annetaan sijaintitarkenteeksi ajorata- ja kaista-tieto.
Kuvia ja esimerkkejä
Seuraavassa on kuvattu tiealueen poikkileikkaukseen liittyviä poikkeuksia sekä kuriositeettitapauksia.
Välialueet
Tievelhossa käytetään tehtävää ”Välialue” maanteiden hoitourakoiden niitto- ja raivaustarpeiden arvioimiseksi. Välialueita Tievelhossa ovat
- kasvillisuusrakenteita sisältävät erotusalueet,
- kasvillisuusrakenteita sisältävät liikennesaarekkeet, jotka erottavat tien ja L- ja P-alueen toisistaan sekä
- sellaiset tien keskellä olevat liikennesaarekkeet, joilla on kasvillisuusrakenteita.
Tällöin tehtävä ”Välialue” voidaan siis antaa
- Erotusalueet -kohdeluokalla tyypeille: erotusalue, korotettu erotusalue, kaiteellinen erotusalue, sekä
- Liikennesaarekkeet-kohdeluokalla tyypeille: reunatuella korotettu, viheralue.
Tehtävää ”Välialue” ei anneta luiskille tai ojan pohjille.
Välialueiden leveys kirjataan Erotusalueille ja Liikennesaarekkeille, joiden tehtävä on ”Välialue”, seuraavalla tavalla:
- Välialueen leveys kirjataan keskiarvona seuraavanlaisiin jaksoihin katkottuina (lyhyitä muutoksia ei huomioida):
- 0-2m
- 2-4m
- 4-20m
- yli 20m.
Kiertoliittymät
Poikkileikkauksen osat
Alla olevissa kuvissa on esitetty kiertoliittymän poikkileikkauksen osat kahdessa eri tapauksessa:
- kiertoliittymä, jossa on yliajettava osuus sekä
- kiertoliittymä, jossa ei ole yliajettavaa osuutta.
Keskellä kiertoliittymää oleva saareke on kiertosaareke, mikä ilmoitetaan Liikennesaarekkeet -kohdeluokkaan tyypille ”Kiertosaareke”. Jos kiertoliittymässä on yliajettava osuus, se on osa kiertosaareketta. Liikennesaarekkeiden tyypillä ”Kiertosaareke” on Tievelhossa ominaisuustieto ”Yliajettava” boolean-tyyppisenä arvona eli kyllä/ei, johon tieto yliajettavuudesta kirjataan. Kiertosaarekkeille ilmoitetaan myös kiertosaarekkeen halkaisija. Yliajettava osuus sisältyy halkaisijaan.
Ajokaistan ja kiertosaarekkeen väliin jäävä kiertotilan kavennus kirjataan kaistoille tyypille ”Kiertotilan kavennus”. Kiertotilan kavennusta ei aina ole kaikissa kiertoliittymissä. Kiertoliittymille ei kirjata piennarta.
Sijaintitarkenteiden käyttö
Kiertoliittymässä olevilla rakenteilla ja varusteilla käytetään sijaintitarkenteita seuraavanlaisesti:
- liikennemerkeillä käytetään pelkkää puoli-tietoa,
- ladottavat pintarakenteet kirjataan sijainnista riippuen Kaistat -kohdeluokan tyypille ”Kiertotilan kavennus” ja/tai Liikennesaarekkeet -kohdeluokan tyypille ”Kiertosaareke”.
Keskialue vs. liikennesaareke
Keskialueita ja liikennesaarekkeita voi olla haastava erottaa toisistaan maastossa. Keskialueet ja Liikennesaarekkeet ovat Tievelhossa omia kohdeluokkia. Liikennesaarekkeita esiintyy vain yksiajorataisilla tieosuuksilla. Keskialueita esiintyy kaksiajorataisilla tieosuuksilla joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta. Poikkeukset on kerrottu tämän sivun luvussa Keskialueet.
Alla olevissa kuvissa on esitetty erilaisia tapauksia keskialueista ja liikennesaarekkeista.
Kaidetila
Tien poikkileikkauksen suunnitteluohjeen (2021) mukaan kaidetila on ”pientareen vieressä tai luiskassa kaiteen asentamista varten varattu alue. Keskikaiteellisella tiellä kaidetila on sisäpientareiden väliin jäävä kaidetta varten varattu alue.”
Velhossa kaidetila ei tällä hetkellä esiinny itsenäisenä kohdeluokkana. Keskikaiteellinen tiekohde ilmoitetaan Velhoon keskialue-kohdeluokkana tyypillä kaidetila. Ajoradan vieressä Velho tulkitsee kaidetilan kuuluvan osaksi tukipiennarta.
