Väyläviraston isona tavoitteena on reaaliaikainen omaisuudenhallinta ja digitaalinen kaksonen. Hanketiedot tiestötiedoksi on osa tavoitetta, jonka tarkoituksena on varmistaa, että suunnitelma- ja toteutushankkeissa syntyvä infrarakenteisiin liittyvä ominaisuustieto saadaan siirtymään Väyläviraston omaisuudenhallinnan järjestelmiin (esimerkiksi Tievelho, RaidE, Pooki ja Taitorakennerekisteri) laadukkaasti, rakenteellisesti yhtenäisenä, ajantasaisesti ja mahdollisimman koneluettavasti. Tämä vaatii kehittämistä ohjeistukseen, tietorakenteisiin, prosesseihin ja työkaluihin. Tievelho on osa kokonaisuutta ja Tievelhon rooli on ottaa vastaa hankkeissa syntyvää tietoa. Tievelho tarjoaa perustietovaraston roolissa tarvittavat tiedon ylläpitoon liittyvät tekniset rajapinnat, jotta tietovirtoja voidaan automatisoida prosesissa.
Nykyhetki
Ensisijainen tapa tuottaa hanketietoja Tievelhoon on kohdeluokkakohtaisten tiedostopohjien kautta. Ne lähetetään täydennettyinä Tievelhon operaattorille sähköpostiin tiestotuki@vayla.fi. Tiedostopohjissa on mukana Tievelhon kohdeluokkakohtaiset ominaisuustiedot sekä niihin liittyvät nimikkeistöt.
Tiedostopohjat löytyvät täältä ilman kirjautumista: https://vayla.sharefile.eu/public/share/web-s8227a57a64d041d6a71ddfca5686fbcd
Tietoja kerätään tiedostopohjiin hankeaineistoista. Tarvittava dokumentaatio tulee tunnistaa hankekohtaisesti.
Tiedostopohjien täydentämisessä tulee huomioida Tievelhon metatietoihin liittyvät vaatimukset, jotka on kuvattu Velhon ohjesivuilla palvelukuvauksen alla sekä tiedostopohjissa. Erityisen tärkeää on yhdistää hankkeessa toteutettu infratieto Projektivelhossa olevaan hankkeeseen ja vielä tarkemmin hankkeen oikeaan vaiheeseen (uusinventointi, peruskorjaus, perusparannus/rakenteen parantaminen) muutoksen lähde -ominaisuuden kautta. Yhdistely tulee tehdä VELHO OID -tunnuksen avulla. Tämä mahdollistaa uudenlaisia tiedon hyödyntämiseen liittyviä käyttötapauksia. Jos hanketta/projektia tai hankkeen/projektin oikeaa vaihetta ei löydy Projektivelhosta, ole yhteydessä hankkeen projektipäällikköön.
Jos hanketiedot on koottu hankedokumentista kuten suunnitelma- tai toteumamallista, on tieto metatiedotettava menetelmä-ominaisuudella. Jos taas hankkeen alueella oleva tieto infrasta on inventoitu muilla menetelmillä, tulee käyttää sopivaa menetelmää (esim. manuaalinen inventointi). Myös manuaalisen inventoinnin yhteydessä yhteys hankkeeseen/projektiin on luotava muutoksen lähde -ominaisuuden kautta.
Tulevaisuus
Omaisuudenhallinta koneluettavan ja harmonisoidun tiedon avulla on avainasemassa tulevaisuudessa. Infra-alalla on käynnissä sekä kansainvälisesti että kansallisesti useita kehityshankkeita tiedon vakiointiin liittyen. BuildingSMART Internationalin alaisuudessa on kehitetty yhteistyössä useiden maiden ja eri asiantuntijoiden kanssa IFC-standardin laajennusta, joka pitää sisällään infran kannalta tärkeitä rakennusosia. Laajennuksesta käytetään nimeä IFC 4.3 ja se on parhaillaan kansainvälisessä standardointiprosessissa. Hyväksyntä kansainväliseksi ISO-standardiksi tapahtuu arviolta vuoden 2023 aikana. Työssä on määritelty olemassa olevan IFC:n laajennus infran elementeille ja tuotettu mm. ominaisuusjoukkojen (PropertySet) määrittelyitä elementteihin liittyen. PropertySet-tietosisältökirjastot mahdollistavat täysin käyttäjän määrittelemän rikkaan tietosisällön siirtämisen IFC-tiedonsiirtoformaatissa.
BuildingSMART Data Dictionary (bSDD) on BuildingSMART Internationalin ylläpitämä verkkopohjainen tietopankki. bSDD:ssä voidaan digitaalisesti hallita ja jakaa erilaisia standardeja, luokitteluja ja ominaisuustietoja, arvojoukkoja ja sallittuja arvoja, sekä yksiköitä ja käännöksiä. Järjestelmään viedyistä standardeista voidaan erikseen mainita IFC 4.3 määritykset, jotka varsinkin tietomallintamisen näkökulmasta tekee järjestelmän hyödyntämis- ja käyttömahdollisuuksista hyvinkin potentiaalisia. Kansainvälisten ja kansallisten standardien lisäksi tietopankkiin voidaan luoda myös projekti- tai yrityskohtaisia määrityksiä, kuten Väyläviraston omia tietosisältömäärityksiä. bSDD:n sisältämä tieto, kuten kansainväliset standardit ja kansalliset luokittelut, voidaan linkittää järjestelmässä toisiinsa, jolla mahdollistetaan laadukkaiden, rikkaiden ja ennen kaikkea yhtenäisten tietokokonaisuuksien laadinta sekä hallinta. bSDD:n käyttö mahdollistaa vakioidun ja rikkaan tietosisällön tuottamisen sekä hyödyntämisen hankkeissa ja ylläpidossa. bSDDjärjestelmä tukee omalta osaltaan IFC-formaatin käyttöönottoa ja käyttöä, koska Väyläviraston tarpeiden pohjalta laaditut tietomallien sisältömääritykset ovat linkitettävissä bSDD-järjestelmän IFC-määrityksiin. Tämän pohjalta järjestelmään pystytään luomaan kohteen digitaalinen tietosisältöjen vaatimusmalli. Digitaalisella vaatimusmallilla varmistetaan, että Väylävirastolle toimitettavat tietomallit ovat sisällöltään aina Väyläviraston määritysten ja tarpeiden mukaisia ja että tietomallit ovat myös aina IFC-standardin määrityksen mukaisia mm. tiedostorakenteen osalta. bSDD:ssä oleva tieto on haettavissa ja tarkasteltavissa Web-käyttöliittymän kautta. Järjestelmän tarjoamat ohjelmistorajapinnat mahdollistavat järjestelmän sisältämän tiedon monipuolisen hyödyntämisen. Käyttäjä voi hyödyntää bSDD-järjestelmää ja sen sisältämää tietoa esim. erilaisten tietosisältöjen hakemisessa ja tarkastelussa, tietomallien tietosisältöjen rikastamisessa, tiedon tarkastamisessa ja validoinnissa, sekä erilaisten prosessien automatisoinnissa.
Tievelhon tietorakenteisiin perustuvat bSDD:n toteutus alkoi syksyllä 2022 ja sen ensimmäinen versio on valmistunut maaliskuussa 2023. Se sisältää Tievelhon tietokokonaisuuksista varusteen, tienrakenteet sekä tiealueen poikkileikkauksen. Järjestelmän käytännön testaaminen tulee tapahtumaan vuoden 2023 aikana. Laajempi käyttöönotto Väyläviraston ja ELY:jen hankkeissa tulee tapahtumaan vuoden 2024 aikana.
Päivitetty 17.3.2023