Perustiedot

AjankohtaistaOhje päivitetty 18.1.2026
Kohdeluokan nimiMatkailutiet
TietosisältöMatkailutie on Väyläviraston määritelmän mukaan tie, jolla on sen yleiseen liikenteelliseen merkitykseen nähden poikkeuksellisen runsaasti matkailijoiden kannalta merkittäviä kohteita. Muissa maissa matkailuteitä on määritelty eri tavoin, ja suomenkielistä nimitystä matkailutie voidaan tapauksesta riippuen käyttää joskus myös muiden maiden eri tavoin luokitelluista matkailuteistä. Suomessa viralliset matkailutiet on merkitty yhtenäisillä, ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on teiden nimet ja matkailutien omat tunnukset. Matkailuteiden varsilta löytyy majoitusta, kulttuuria, ruokapaikkoja ja hienoja maisemia.

Matkailutiet ovat museoteiden tapaan päätöksen perusteella olemassa ja viitoitettuja. Päätökset on tehty Väylävirastossa.
KattavuusTieto kattaa tiet ja kadut.
LähdeVäyläviraston päätökset
Tiedon vastuutahoTievelhon operaattori vastaa tiedon ylläpidosta.
Ajantasaisuus ja tiedon ylläpitoTietoa ylläpidetään jatkuvasti.
Tiedon tyyppiVälimäinen. Tieto ei ole versioituva.
Kohdeluokan yksilöivä tunnus eli Velho-OID4.7.11
Yhteydet muihin kohteisiinEi yhteyksiä muihin kohdeluokkiin.
Linkki tietojen toimituspohjaan Matkailutiet -kohdeluokan tietojen toimituspohja

Tietosisältö

Velhoon viedään kohdeluokkaa koskevia perustietoja, sijaintitietoja sekä tietokokonaisuus- ja kohdeluokkakohtaisia ominaisuustietoja. Osa tiedoista on pakollisia, osa ei. Mikäli toimitus tehdään Excel-muodossa, ohjeistus tietojen pakollisuudesta sekä valittavissa olevista arvoista löytyy myös jokaisen kohdeluokan Excel-taulukosta. Tälle ohjesivulle on kerätty ominaisuustietoja ja määrittelyä koskeva tarkempi ohjeistus. 

Ominaisuustiedot

Matkailutie-luokitusten ominaisuustiedot
OMINAISUUSTIETOPAKOLLISUUSSALLITUT ARVOTARVOJEN SELITEHUOMIOITA
paivitystarve Kyllä uusiKäytetään kun Velhoon lisätään uusi luokitus tieosuudelle jossa sitä ei ennestään ole tai luokitus muuttuu
lakkautusKäytetään kun Velhossa oleva luokitus lakkautetaan eikä tilalle tule uutta
korjausKäytetään kun Velhossa olevassa tiedossa on virhe joka halutaan korjata
karttapvm
Kyllä pp.kk.vvvvTieosoitteen tilannepäivämäärä
tie

Tienumero
Kyllä tienumero
aosa

Alkusijainnin tieosa
Kyllä alkutieosa
aetaisyys
Etäisyys tieosan alusta (alkusijainti)
Kyllä alkuetäisyys
losa
Loppusijainnin tieosa
Kyllälopputieosa
letaisyys
Etäisyys tieosan alusta (loppusijainti)
Kylläloppuetäisyys
alkupvm
Kyllä, kun ilmoitus on "uusi" tai "korjaus"pp.kk.vvvvPäivämäärä, jolloin matkailutie on tullut voimaan. "Alkaen"
paattymispvm
Kyllä, kun ilmoitus on "lakkautus"pp.kk.vvvvPäivämäärä, jolloin matkailutie on lakkautunut. "Päättyen"
nimi
Kyllämtni01KuninkaantieKuninkaantie on kansainvälinen reitti joka perustuu historialliseen postireittiin, joka kulki Norjan Bergenistä Oslon ja Tukholman kautta Maarianhaminaan ja Etelä-Suomen halki aina Pietariin asti. Kuninkaallinen historia on matkailutiehankkeen keskeinen lähtökohta. Kuninkaantien reitti kulkee Suomenlanden rannikon tuntumassa vanhojen kartanoiden ja muiden kulttuuriympäristöjen kautta. Kuninkaantiellä on sekä polkupyörä- että autoreittejä.
mtni02Hämeen härkätieHämeen härkätietä on virallinen matkailutie Turusta Hämeenlinnaan. Keskiaikainen reitti Turun ja Hämeen linnojen välillä on reitin keskeinen vetovoimatekijä. Hankkeen taustayhteisöjä ovat Varsinais-Suomen TE-keskus sekä seuraavat Härkätie-alueen kaupungit ja kunnat: Somero, Renko, Loppi, Tammela, Koski tI, Marttila, Tarvasjoki ja Lieto. Projektin isäntäkuntana toimii Someron kaupunki.
mtni03Saariston rengastieSaariston rengastie kulkee reitillä Turku-Parainen-Nauvo-Korppoo-Houtskari-Iniö-Kustavi-Turku. Saaristomeren merenkulkupiiri käynnisti Saariston Rengastie-hankkeen vuonna 1996. Reitti on n. 200 km pitkä, ja sen varrella on lukuisia lauttoja ja siltoja. Reitin vetovoima perustuu saaristomaisemiin: luontoon ja rakennettuun, historialliseen ympäristöön. Reittiä markkinoidaan yhtä hyvin autoilijoille, linja-autoryhmille kuin polkupyöräilijöillekin.
mtni04Sininen tieSininen Tie on kansainvälinen reitti Norjasta Ruotsin ja Suomen läpi Venäjän Karjalaan. Sininen Tie on yksi Suomen vanhimmista virallisista matkailuteistä ja lähes 550 kilometrin pituinen kulkien peräti viiden maakunnan läpi (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Pohjois-Karjala). Suomen Sinisen Tien Vaasasta Kyyjärvelle saakka on virallisesti Valtatie 16. Kyyjärveltä Siilinjärvelle tie jatkuu kantatienä 77. Viimeinen osuus Siilinjärveltä Niiralan rajanylityspaikalle kuljetaan valtatietä 9 pitkin. Reitti on merkitty virallisilla ruskeapohjaisilla kilvillä, joissa on selkeästi näkyvillä Sinisen Tien nimi ja oma tunnus.
mtni05Via kareliaVia Karelian reitti kulkee Suomen itärajaa pitkin Suomenlanden rannalta Sallan Kelloselkään, valtion rajalle. Reitin pituus on 1080 km. Hankkeen tarkoituksena on ohjata matkailijoita Suomen itärajalle. Reitillä on useita rajanylityspaikkoja.
mtni06Taikayön tieReitti kulkee valtatie 2:n suuntaisesti Kokemäenjoelta Hämeen Härkätielle. Alueen kuntia ovat Huittinen, Kokemäki, Köyliö, Punkalaidun, Säkylä ja Vampula.
mtni07Vihreän kullan kulttuuritieReitti kulkee itä-länsi suuntaisesti Mäntyharjulta Punkaharjulle Ristiinan, Puumalan ja Savonlinnan kautta. Reitin pituus on lähes 400 km. Suuri osa reitistä kulkee alemmalla tieverkolla. Reitistä on painettu karttaesite, ja nähtävyyksissä on hankkeen organisoimat opastuskyltit. Hanketta hallinnoi Mikkelin Seudun Matkailupalvelu ry.
mtni08Revontulten tieRevontultentie seuraa Suomen E8 tietä (valtatie 21) Torniosta Kilpisjärvelle, Ruotsin tie nro. 99 Haaparannalta Ruotsin Karesuandoon ja edelleen E8 tietä Suomen Karesuvannosta Tromssaan. Matkailutie kulkee siten samansuuntaisesti molemmin puolin Suomen ja Ruotsin valtakunnanrajaa Tornionlaaksossa.
mtni09Tervan tieTervan tie on virallinen matkailutie, joka ulottuu Kuhmosta Sotkamon ja Kajaanin kautta Ouluun.
mtni10Pohjanlahden rantatiePohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. Vanhan linjauksen mukainen maantie on ollut monin paikoin käytössä aina 1950-luvulle. Parhaiten säilyneillä tieosuuksilla vanhan tien maastonmyötäinen olemus ja linjaus ovat tien parantamisesta huolimatta säilyneet tai nähtävissä. Tiet ovat kapeita ja vaihdellen hiekka- ja sorapintaisesta päällystettyihin.
mtni11AurajoentieAurajoentie kulkee koko 70 kilometrin matkansa Turusta Oripäähän kansallismaisemassamme Aurajokilaaksossa. Tie kulkee seututietä 222 Turusta Liedon aseman kautta Auraan. Ja jatkuu yhdysteitä 12447, 2255 ja 12451 Aurasta Pöytyän Riihikosken kautta Oripäähän.
mtni12Taiteiden reitti Kammista SkantziinReitin pituus Kammi-kylästä Kulttuurikeskus Skantziin on noin 37 kilometriä
tunnus
Vapaa tekstikenttäOpastuslupapäätöksessä annettu tunnus
tai viittaus päätökseen

Liittyvät ohjeet

Lisätietoa