Onnettomuustietojen lisäksi myös tien ominaisuustiedoilla on merkitys turvallisuustilanteen arvioinnissa. Esimerkiksi päätieverkon laajuinen tieturvallisuusarviointi perustuu sekä tien teknisiin ominaisuuksiin että onnettomuustietoihin, kertoo Noora Airaksinen Väylävirastosta.
Tieliikenneonnettomuuksien osalta Suomessa voidaan kertoa hyviä uutisia: takana on kaksi vuotta, jolloin liikennekuolemien määrä on ollut ennätysalhainen.
”Syitä positiiviselle kehitykselle on monia, mutta esimerkiksi laaja-alaisesti valmisteltu ja vuonna 2022 valmistunut kansallinen liikenneturvallisuusstrategia ja siihen kirjattujen toimenpiteiden toteuttaminen ovat varmasti vaikuttaneet positiivisesti liikennekuolemien vähenemiseen”, kertoo Noora Airaksinen, johtava tieturvallisuuden asiantuntija Väylävirastosta.
Työtä riittää kuitenkin edelleen, sillä tieliikenteessä on tavoitteena puolittaa kuolemien ja vakavien loukkaantumisen määrä vuoteen 2030 mennessä. EU:n ja Suomen pitkän aikavälin tavoitteena ns. Vision Zero, eli tiekuolemien vähentäminen lähes nollaan vuoteen 2050 mennessä.
Airaksisen vastuulla on tieturvallisuusasioiden kokonaiskoordinointi, kuten esimerkiksi valtakunnalliset strategiat ja niiden jalkauttaminen. Työssään hän on mukana myös monissa turvallisuuteen liittyvissä projekteissa sekä sidosryhmäyhteistyössä.
Tievelho on tärkeä tiedonlähde tieturvallisuusarvioinnissa
Työssään Airaksinen tutkii tieonnettomuustilastoja tarkasti, jotta tieturvallisuudesta voidaan tehdä valtakunnallisia analyyseja. Tarkka data mahdollistaa tieonnettomuuksien tarkastelun. Tärkeä tiedonlähde tieturvallisuusarvioinnissa on Velho.
Velhossa Onnettomuudet-kohdeluokka kuuluu Onnettomuusrekisterin Onnettomuustiedot-tietokokonaisuuden alle. Aineistossa on Suomessa poliisin tietoon tulleet ja Tilastokeskukselle ilmoittamat tieliikenteen onnettomuudet, joilla on koordinaattitiedot. Velhon Onnettomuudet-kohdeluokka sisältää maantieverkolla tapahtuneet tieliikenteen onnettomuudet.
Onnettomuustietojen lisäksi myös muut Velhosta saatavat tiedot ovat tärkeitä.
”Muita tiestötietoja yhdistetään onnettomuustietoihin. Turvallisuusriskien analyyseissä esimerkiksi tien ominaisuustiedot, kuten tien geometria tai leveys vaikuttavat tärkeinä taustatietoina”, Airaksinen kertoo.
Airaksinen on ollut mukana juuri valmistuneessa tieturvallisuusdirektiivin edellyttämässä verkon laajuisessa tieturvallisuusarvioinnissa, joka on tien teknisiin ominaisuustietoihin ja onnettomuustietoihin perustuva analyysi. Tärkeinä taustatietoina ovat muun muassa tiestön nopeusrajoitustieto, ajosuuntien erottelu, tien reuna- ja keskimerkintätiedot, sekä reunaympäristön inventoititieto.
”Meillä on hyvä käsitys liikenneonnettomuuksien kokonaistilanteesta, yllätyksiä ei juurikaan nouse esiin, mutta tilastoinnin kattavuudessa yleisesti on vielä kehittämistarpeita”.
Ajantasaisella tiedolla tärkeä rooli
Jokaisella tietoa Velhoon vievällä käyttäjällä on tärkeä rooli myös liikenneturvallisuusarvion tekemisessä.
”On tärkeää kiinnittää huomiota oikea-aikaiseen ja päivitettyyn tietoon, jotta analyyseja saadaan tehtyä”, hän sanoo.
Tiedon tuottaminen on työläs prosessi, mutta asiassa on Airaksisen mukaan menty selvästi eteenpäin.
”Esimerkiksi onnettomuustietojen prosessit ovat kunnossa ja uutta tietoa saa nykyään nopeasti”, hän kiittelee.
Jos ajantasaista tietoa ei ole saatavilla, liikenneturvallisuustilanteen seuranta hankaloituu ja tilannekuvan luominen on vaikeaa.
”Väärät tiedot Velhossa voivat antaa väärän kuvan tilanteesta ja aiheuttaa ylimääräistä haittaa ja vääriä tulkintoja”, toteaa Airaksinen.