Vuodet vierivät vinhaa vauhtia ja on tullut aika siirtää Velho-kehittämisen kapulaa eteenpäin allianssilta uusille tiimeille. Allianssin syksyllä 2017 käynnistynyt matka on ollut vaiherikas ja sisältänyt niin innostumisen ja onnistumisen elämyksiä kuin mietityttäviä mutkiakin. Sidosryhmille varmasti suurimpana tällaisena näyttäytyy Tievelhon käyttöönotto, joka on ollut kaikin puolin haasteellinen ja keskustelua herättävä. Selvää on, että tuo ei ole mennyt hyvin ja tämä on tärkeää todeta, jotta asioista pystyy oppimaan. Yhtä tärkeää on myös nähdä onnistumiset ja näiden summana löytää oikeat valinnat ja tavat reagoida tulevaan tekemiseen.
Mistä lähtökohdista liikkeelle?
Velhon kehittäminen pääsi allianssin hankesuunnitteluvaiheen jälkeen teknisesti täyteen vauhtiin keväällä 2018. Tuolloin visioitiin vahvasti tulevaisuuden järjestelmää ja aikaa kestäviä valintoja, saumatonta elinkaarenhallintaa sekä ajantasaisen ja laadukkaan datan tarjoamista käyttäjille. Odotukset olivat kaikkiaan erittäin korkealla ja myös tavoitteet asetettiin korkeiksi.
Projektia toteutettiin alusta asti kolmea isoa kokonaisuutta yhtä aikaa edistäen: teknisen infran osalta lähdettiin rakentamaan Väyläviraston ensimmäistä pilvipohjaista toteutusta AWS-ympäristöön, Projektivelhon osalta tähtäimessä oli uusi suunnitelma- ja toteumatietovarasto tie-, rata- ja vesiväyläaineistoille ja Tievelhon saralla tavoitteena oli uusia vanha Tierekisteri. Yhteisenä liimana kolmen kokonaisuuden välissä toimi ajatus yhdestä Velhosta, joka hallitsee koko elinkaaren aikaisen tiedon, nykyaikaisessa modulaarisesti rakennetussa tietojärjestelmässä.
Projektivelhossa asteittain iteratiivista kehittämistä
Toteutustyö saatiin varsin sujuvasti käyntiin ja ensimmäinen tuotantoversio, joka sisälsi projektien perustiedot, otettiin käyttöön maaliskuussa 2019. Tästä jatkettiin saman vuoden aikana aineistopalvelun kehittämisellä sekä tietomallien katselun mahdollistavan BIM-työkalun integroinnilla. Aineistopalvelun kehittämiseen kartoitettiin myös valmisratkaisuita, mutta todettiin räätälöityvyyden olevan sen verran tärkeä asia, että tämä rakennettiin tiimin voimin. Ensimmäisen käyttöönoton jälkeen tähän on tehty paljon kehitystä dokumenttien hallintaan liittyen. Rinnalla kehittyvät prosessit toivat oman lisänsä kokonaisuuteen ja etenkin dokumenttien metatietoja kehitettiin alkuvuosien aikana runsaasti.
Vuoden 2021 aikana Projektivelhon kehittämistä oli skaalattava alaspäin, sillä Tievelhon puolella nousi esiin kriittisiä, vielä käynnistämättömiä asioita, jotka lähestyvä tuotantokäyttö vaati toteutuakseen. Viimeisen vuoden aikana Projektivelhon puolella on tehty maltillisesti kehittämistä ja samaan aikaan myös järjestelmään liittyvät prosessit ja roolit ovat kirkastumassa.
Tievelhon puolella visiosta vesiputouksen kautta kaaokseen
Tievelhon puolella lähdettiin vahvasti tulevaisuuskulmalla liikkeelle ja keskiössä tekemiselle valittiin tietosisällön ja rakenteiden uudistaminen tulevaisuuden tarpeita varten. Tekeminen käynnistyi tietosisältöjen määrittelyillä: kohdeluokkien uusien rakenteiden määrittelyä tehtiin tiiviissä asiantuntijayhteistyössä tulevaisuuden tavoitetilaa ja vallitsevia standardeja noudattava malli. Monelta osin vanhan Tierekisterin tietolajimääritykset menivät täysin uusiksi. Teknistä toteutustyötä lähdettiin tekemään uudesta näkökulmasta rakentamalla rakenne- ja mittaustiedoille uudenlaista visualisointia tiestötietonäkymän merkeissä. Tässä kohtaa ajatuksena oli, että näkymään kytketään myöhemmin hakutoimintoja ja laajempaa tietosisältöä. Matkan varrella huomattiin, että asioiden kehittäminen vie aikaa eikä tietojen tuonti Tierekisteristä ole ihan suoraviivaista. Tiestötietonäkymästä saatiin ensimmäinen versio tuotantoon joulukuussa 2020, mutta tietosisällön osalta matka oli tässä kohtaa vielä pahasti kesken.
Tievelhon osalta aikataulupainetta toi Tierekisteristä irtaantuminen ja vuoden 2021 aikana käynnistettiin isommalla volyymilla vielä varsin alkutekijöissään olleita kulmakiviä tähän liittyen kuten tieosoitemuutosten hallinta, kohdeluokkien temporaalisuuden hallinta sekä päivitysprosessien tunnistaminen ja rajapintojen kehittäminen. Samanaikaisesti myös tietosisältömäärittelyt elivät ja tiedon tuominen migraatioiden kautta Tierekisteristä oli käynnissä. Tässä kohtaa Projektivelhon kehitystä oli pakko skaalata alaspäin, mutta toki tuotantojärjestelmän ollessa kyseessä erilaisia kehitystarpeita ei kokonaan voinut poissulkea.
Maaliskuussa 2022 Tierekisteri suljettiin. Tässä kohtaa Velhon tietosisällöt olivat vielä hyvin puutteellisia ja päivitysmekanismit hyvin varhaisessa vaiheessa eikä tieosoitteiden hallintaan ollut toteutusta vielä olemassa. Loppuvuoden ajan kehitettiin näitä ja saatiin rinnalle tukemaan operointipalvelu, joka on ottanut tietojen ylläpitoa haltuun.
AWS-alustan mittavat kehitystyöt
Tie- ja Projektivelhon ohella työjonossa on jatkuvasti ollut teknisen alustan kehittäminen, joka pitää sisällään eri ympäristöjen hallinnan sekä rekistereiden ja palveluiden kehittämisen. Velhon alkuaikana ei ollut vielä Väyläpilviympäristöä palveluineen ja alustan rakennusta tehtiin saman tiimin voimin kuin Tie- ja Projektivelhon kehittämistä. Syksyllä 2021 alustan operointi siirrettiin Solita Cloudille ja tammikuussa 2023 Väyläpilveen. Sovellusten operointi jatkuu Velhon uuden ylläpitotiimin voimin.
Teknisen ympäristön osalta voi myös jälkikäteen todeta, että tätä rakennettiin nykyiseen käyttötarkoitukseen nähden varsin laajaksi mikropalveluarkkitehtuuriksi. Tiestötiedot jakaantuvat useaan rekisteriin mikä tuo tekniselle ylläpidolle omat haasteensa, kun kaikille rekistereille pitää tehdä samoja käsittelyjä. Toisaalta ratkaisu mahdollistaa rekistereiden ja palveluiden itsenäisen toiminnan, mikäli tällaiselle on tulevaisuudessa tarvetta.
Missä ollaan nyt ja mitä matkasta on jäänyt mieleen?
Kulunut reilu viisi vuotta on ollut mielenkiintoinen ja erittäin opettavainen matka, joka on herättänyt paljon ajatuksia sekä tekemisen myötä että näin loppumetreillä. Kaikkien ajatusten purkaminen veisi useammankin A4-arkin, mutta tärkeää on aidosti tunnistaa asiat ja ennen kaikkea miettiä, miten oppeja jatkossa jalostuu käytäntöön nopeammilla sykleillä.
Yksi tärkeä oppi on konkreettisten tavoitteiden asetanta ja tekemisen priorisointi näitä vasten – mikä muuttuu käyttäjillä tai liiketoiminnassa kehitystoimien myötä? Jos tämän pystyy sanoittamaan oikein, kohtaavat myös käyttäjien odotukset, kun he tietävät mitä muutoksia tarkalleen ottaen on tulossa.
Toinen esiin nouseva ajatus on tekemisen fokusoiminen – Velhossa on kaksi kokonaisuutta, joista ei tällä hetkellä ainakaan ole suurta synergiahyötyä toisilleen ja molempien järjestelmien sekä näitä yhdistävän alustan kehittäminen rinnakkain vie väkisinkin kaistaa toiselta. Tässä kohtaa tekeminen varmasti jatkossa on selkeämpää, kun kehittämiseen on nimetty omat tiimit yhden yhteisen tiimin sijaan.
Kolmantena voisi nostaa vielä teknisestä näkökulmasta asioiden toimivuuden kokeilun ja päätöksen toteutustavasta vasta tämän jälkeen. Erityisesti tiestötietojen hallinnassa, indeksoinnissa ja tietojen jakelussa tämä on tullut konkreettisesti esille Velhon tekemisessä.
Vaikka allianssin matka päättyy, on Velhon taival vasta edessä. Voisi ajatella, että kuluneet vuodet on luotu valmiuksia jalkautukseen ja tulevina vuosina Velho pääsee ottamaan tukevammin jalansijaa prosesseissa. Itsestään tämä ei kuitenkaan tapahdu vaan vaatii aktiivista vuorovaikutusta ja mitattavia etenemisaskeleita — jotta tämä tapahtuu sujuvasti, on tärkeää konkretisoida tavoitteet, seurata näiden onnistumista ja reagoida niin onnistumisiin kuin ei-niin-hyvin menneisiin asioihin.